Rakennusliiton vierailijablogi

Työssäoppiminen lisääntyy

Ammatillisen koulutuksen reformi sinetöitiin, kun suurin osa Suomesta oli kesälomalla. Eduskunta hyväksyi kesällä hallituksen esityksen, joka muuttaa radikaalisti ammatillista koulutusta.
Rakennusliitto vaikutti aktiivisesti sekä SAK:n kautta, että suoraan eduskuntaan lainvalmisteluprosessissa.
Ammatillisessa koulutuksessa kasvatetaan tulevaisuuden osaajia. Noin puolet nuorista valitsevat toiselle asteelle siirtyessään ammatillisen koulutuksen. Rakennusliiton mielestä sen rahoitusta on vahvistettava. Resurssit ovat leikkauksien vuoksi aivan liian pienet. Rahoituksen taso on laskenut 25 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Tämä ei ole kestävä tie. Tulevissa budjettineuvotteluissa on varmistettava rahoitus, jotta reformin tavoitteet voivat toteutua. Saman vaatimuksen ovat esittäneet ammattiliitot ja opiskelijajärjestöt sekä osa työnantajista.

Lain tavoitteena on vahvistaa työelämäyhteyttä. Tämä on järkevää. Jatkossa ammatillisessa koulutuksessa on kahdenlaista työelämässä tapahtuvaa oppimista.
Koulutussopimus korvaa vanhan työssäoppimisen. Siinä oppilaitos ja yritys sopivat osaamisen hankkimisesta käytännön tehtävin työpaikalla. Opiskelija ei saa palkkaa, vaan on opintotuen piirissä.
Toinen tapa on solmia oppisopimus yrityksen kanssa. Tällöin tehdään työsopimus, jossa ilmenee sovellettava työaika, koeajan pituus sekä opiskelijan palkkauksen perusteet.
Kaiken työssäoppimisen tulee pohjautua jokaiselle opiskelijalle tehtävään henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan.
Pidämme oikean suuntaisena kehityksenä työssä oppimisen lisäämistä. Järkevää on esimerkiksi yhdistää lähiopetusta ja oppisopimuskoulutusta 2+1-mallilla. On hyvä, että uudessa rahoitusmallissa oppisopimuskoulutus on samanarvoista muun koulutuksen kanssa. Tämä kannustaa oppisopimuksien solmimiseen.

Ammatillisen koulutuksen oppimisen arvioiminen muuttuu. Monille rakentajille näyttötutkinto on entuudestaan tuttu, kun he ovat suorittaneet ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon työpaikallaan. Jatkossa se tulee olemaan kaikille tapa todistaa osaamisensa.
Näyttöjä arvioitiin ennen kolmikannassa, jossa oli oppilaitoksen edustajan lisäksi työnantajan ja työntekijöiden edustaja. Jatkossa riittää jälkimmäisistä toinen. Oppilaitos päättää arvioitsijoista.
Kun tutkintotoimikunnat katoavat, ei oppilaitosten tarvitse hyväksyttää tutkintoja muualla. Toisaalta se poistaa turhaa byrokratiaa, mutta voi myös aiheuttaa ongelmia, jos jossain oppilaitoksessa mennään eurot silmissä riman ali, eikä pidetä laadusta kiinni näyttötilaisuuksissa. Tämä rapauttaisi ammattitutkintojen arvoa. Se ei ole missään nimessä toivottavaa.
Tutkintotoimikuntia korvaamaan tulevat työelämätoimikunnat. Niitä on paljon vähemmän kuin edeltäjiään. Työelämätoimikuntien tehtävä on hahmotella alan suuria trendejä. Näkisin kuitenkin tärkeäksi, että se pitää kiinni myös laissa sille määritellystä tehtävästä seurata näyttöjen toteuttamista ja tarvittaessa reagoida ongelmiin. Laadunvalvontaa tarvitaan.

Selvää on, että opiskelijoita tullaan näkemään yhä enemmän työpaikoilla. Mitä tämä tarkoittaa meidän kannalta?
Ensinnäkin ammattiliitot ovat vaatineet, että yritysten ja työpaikkojen luottamushenkilöille annettaisiin säännöllisesti tieto työssä oppijoista. Silloin pystytään seuraamaan, että kaikki menee sovitun mukaan, eikä opiskelijoita käytetä korvaamaan palkallista työvoimaa.
Toiseksi onnistunut työssäoppiminen edellyttää toimivaa työpaikkaohjaajajärjestelmää. Näemme, että työpaikkaohjaajilla pitää olla tehtäväänsä laadukas koulutus ja resursseja hoitaa ohjaamista työpaikalla.
Näistä asioista tulemme keskustelemaan myös tulevalla työehtosopimuskierroksella.

Juhani Lohikoski
koulutuspäällikkö