Rakennusliiton vierailijablogi

Työelämän tuntija

 

Kuten monella maaseudun nuorella siihen aikaan, ensimmäinen palkallinen työkokemukseni tuli metsänistutuksesta. Kouluaikaiset kesälomat menivät isän kaverina metsurihommissa. Sittemmin kouluttauduin puhelinasentajaksi, joka oli siihen aikaan ns. trendiammatti. Ura ei siitä huolimatta auennut sen aikaisessa Lennättimessä, eli ei päivääkään töissä puhelinalalla.

Armeijan jälkeen työhommat vetivät kuitenkin sen aikaiseen Länsi-Saksaan metsuriksi. Kolmen vuoden reissaamisen jälkeen palasin Suomeen, jossa oli meneillään rakentamisen nousukausi. Työpaikka aukeni rakennuksella, ja siitä se varsinainen työura urkeni. 17 vuoden kirvesmiestöiden, nokkamiestehtävien, luottamustehtävien, kirvesmiehenammattitutkintojen ja Rakennusliiton koulutuksien jälkeen päädyin Rakennusliiton aluetoimitsijaksi.

Toimitsijan työ on antanut paljon ja avannut myös silmäni, kuinka tavallinen ihminen on oikeastaan avuton näissä byrokratian rattaissa. Jos työnantaja jättää palkan maksamatta tai palkka- ja työtodistukset antamatta, niin mistä työntekijälle apu tilanteeseen? No tietenkin ammattiliitostaan, mikäli on aikoinaan liittynyt ja pitänyt jäsenyytensä kunnossa. Erityisesti jäsenyyden mukana tuleva oikeusapu on iso juttu. Kaikkihan eivät sitä tarvitse työuransa aikana, mutta monet siihen turvautuneet ovat kiitelleet ammattiliiton jäsenyyttään.

Toinen iso asia työelämässä on työehtosopimusten yleissitovuus. Moni työntekijä on tietämätön mitä se tosiasiassa merkitsee. On myös näitä totuuden torvia, jotka kyllä tietävät yleissitovuuden merkityksen, mutta haluavat antaa työelämästä erheellisesti kuvan, jonka mukaan jokainen työläinen voisi itse tehdä omat sopimuksensa ilman ammattiliittojen apua.

Todellisuudessa nykymeno on kuitenkin osoittanut, että työntekijän omat ”sopimiset” on kuitata mukisematta kaikki heikennykset, joita työnantaja kulloinkin haluaa tuoda yhteiseen pöytään. Suomessa yleissitovuus on yksinkertaisemmillaan sitä, että ammattiliittojen solmimat työehtosopimukset ovat kunkin alan minimisäännöksiä, joita alan töissä on kaikkien noudatettava huolimatta siitä, onko työntekijä tai työnantaja järjestäytynyt. Tämä takaa tasapuoliset minimiehdot ja turvan kaikille. Yleissitovuus on niitä asioita, joita tulen aina puolustamaan.

Lapin osalta asia, jota tulen aina nostamaan esille, on koko Lapin pitäminen asuttuna. Ja millä keinoin? Yksinkertaisesti työstä, toimeentulosta ja perusturvasta huolehtimalla.

Meillä Lapissa piisaa työnsarkaa, joka voidaan ratkoa ainoastaan yhteistyöllä.

Rakentaminen, matkailuala, kaivosala, metsäteollisuus, energiantuotanto, maatalous tai peruselinkeinot eivätkä myöskään suojelukohteet tai muu yksittäinen ala tai asia voi nostaa itseään muiden yläpuolelle. Yhteistyöllä Lappi on nostettu ja työllistetty ennenkin.

Yhden työpaikan kerrallaan tulisi varmistaa ihmiselle riittävän toimeentulon. Kun töitä ei syystä tai toisesta ole, niin turva on taattava ansiosidonnaisella päivärahalla. Ja jos näiden jälkeen tai ulkopuolella toimeentulo ei ole riittävä, niin perusturva on taattava verovaroin. Etuudet, kuten esimerkiksi lapsilisät, kotihoidontuki, äitiys- ja isyyspäiväraha sekä koulut, lasten hoitopaikat sekä vanhustenhuoltokin ovat perusturvaa, jota ei sovi siirtää rahanvallan hallintaan. Samoin ensiarvoisen tärkeä perusturva pitkien etäisyyksien vuoksi on liikkumisen mahdollistaminen ja sujuvuus.

Rautatiet, lentokentät, satamat ja tiestömme ovat pidettävä yhteiskunnan omaisuutena. Sitä omaisuutta ei pidä mennä myymään eniten tarjoaville kasvottomille ylikansallisille yrityksille, jotka kuorivat vain kermat päältä ja vähät välittävät perusturvastamme tai infrastruktuurimme kunnosta.

Perusturvan on oltava sellaisessa kunnossa, että Lapissakin on hyvä elää.

Jarmo Alatarvas

 

Kirjoittaja Jarmo Alatarvas on Rakennusliiton Lapin aluetoimitsija. Syntynyt Kemijärvellä, asuu Rovaniemellä. Vaimo ja 3 aikuista lasta. Harrastuksina metsästys, parkkinahkatyöt (suutari), keilailu, sähly ja kesäisin maantiepyöräily. Jarmo on huhtikuun vaaleissa ehdolla eduskuntaan Lapin vaalipiirissä Vasemmistoliiton listalla.

Eduskuntavaalien alla Rakennusliiton blogissa julkaistaan vaaleissa ehdolla olevien liiton jäsenten kirjoituksia.