Rakennusliiton vierailijablogi

Kesä tulee, oletko valmis?

 

Jokainen tietää että lehtien lööpit kierrättävät samoja aiheita vuodesta toiseen. Valitsin sään. Sandaalit on haettu vintiltä ja voidaan taas jännittää, tarvitaanko niitä juhannuksena.

Rakennusalan työehtosopimuksissa on eri tavalla huomioitu sääolosuhteita. Pakkanen, sadepäivät, tuuli tai kuumuus koskettavat joiltain osin jokaista työntekijää, sopimusalasta riippumatta. Erityisesti asfaltti- ja vedeneristysalan työt altistavat tekijänsä kuumalle. Kattotöissä auringon paahteen lisäksi lämmin bitumihuopa hohkaa lämpöä jo ilman että sitä toholla lämmittäisi.

Kuumuudesta johtuen monet eristäjät aloittavatkin työn tekemisen jo aamuyöllä ja lopettavat puolen päivän aikaan. Viime vuosina yhä useammalle kattotyömaalle asennetaan sääsuoja muun muassa vesisateiden varalle. Huputetun katon sisällä voi hellesäällä kuvitella olevansa saunassa.

Asfalttimassan lähtiessä asemalta sen lämpötila on 160 astetta. Paljon massa ei ehdi jäähtyä, kun se jo levitetään uudeksi päällysteeksi. Lämpöä tulee siis ylhäältä, alhaalta ja koneet tuovat myös osansa. Kukaan ei halua pökertyä lähes 160-asteiseen asfalttimassaan. Näinkin on käynyt.

Kuumatyön katsotaan alkavan kun ilman lämpötila ylittää 28 astetta. Haitalliseksi kuumuuden kokee joka kolmas työntekijä. Vakavat lämpösairaudet ovat Suomessa onneksi harvinaisia. Toisin on jalkapallon MM-kisoihin valmistautuvassa Qatarissa, missä rakennusalan töitä paiskitaan jopa yli 50 asteen helteessä. Surullisenkuuluisalla työmaalla on menehtynyt jo yli tuhat rakentajaa ja pahimmat skenaariot nostavat lopullisen luvun jopa neljään tuhanteen. Tästä syystä myös Rakennusliitto on nostanut Fifalle punaisen kortin.

Takaisin kotimaahan. Miten kuumassa olisi miellyttävämpi ja turvallisempi työskennellä? Juomapullo mukaan. Fyysisessä työssä tulisi saada nestettä 1–2 dl kerralla, 3–4 kertaa tunnissa. Mikäli nesteytys unohtuu, elimistö kuivuu. Kuivuminen kuormittaa taas verenkiertoa, mikä nostaa sisäelinten lämpötiloja ja lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä. Ravinnonsaantia ei pidä myöskään unohtaa, vaikka ruoka ei helteellä maistu.

Lämpösairauksia on monia. Tutuin kaikille lienee auringonpistos, minkä lisäksi lämpöpyörtyminen, lämpöuupuminen ja lämpöhalvaus löytyvät listalta. Kaikkiin näihin liittyy muun muassa päänsärkyä ja pahoinvointia. Työturvallisuutta koskevissa säädöksissä ei ole lämpöoloille määrätty mitään rajaa.

Elimistön lämpösopeutuminen kestää noin viikon. Ensimmäisiä kesätyöpaikkojani nuorena olivat Yaran tehtaat. Vuosikorjaustöissä saimme työparini kanssa tehtäväksi piikata kumia jonkun säiliön seiniltä. Ulkona oli helle ja vasta alasajetun tehtaan pöntössä oli lähes sietämättömät olosuhteet.

Muistan kun jossain kohtaa ihmettelin, että onkohan tuo minun omaa hikeäni, mikä katosta tippuu. Ehdin työskennellä pöntössä kaksi päivää kun nosti korkean kuumeen, silloin oli kuuma. Sairauslomalla ollessani työparini oli seuraavana päivänä pyörtynyt pönttöön, onneksi selvisi säikähdyksellä. Vastaavissa tilanteissa tulee heti viilentää potilas ja juoda runsaasti. Samana päivänä ei kannata enää altistua kuumalle. Lääkärintarkastus on myös usein tarpeellinen tapauksesta riippuen.

Huili maistuu aina kesken työpäivän. Pidä niitä enemmän kun normaalisti. Mikäli mahdollista, tee työvaiheita, joita voit tehdä varjossa, kun päivä paahtaa pahimmillaan. Tunnelmaa voi viilentää myös huljuuttelemalla vettä kasvoille ja käsille. Pukeutuminen kannattaa myös huomioida. Liian kireät työvaatteet painautuvat ihoon kiinni, minkä myötä kuumalla tulee helpommin hiertymiä. Hattu on kesällä aina tarpeen.

Kypärän käyttö tuli pakolliseksi Rakennustyömailla muutama vuosi sitten, joten hattu tulee työnantajalta. Asfalttityömailla vieraillessani asiasta keskustellaan lähes joka kerta, vaikka ei olisi hellettä. Eräällä työmaalla työntekijä oli ratkaissut tilanteen poraamalla kypärään parikymmentä tuuletusreikää. Oli sateella koomisen näköinen kun vesi valui pitkin naamaa. Tähän en kannusta.

Auringossa on myös helppo polttaa itsensä. Ihosyövät ovat viime vuosina yleistyneet vauhdilla, joten muista suojata myös ihosi. Vastaan on tullut monia alan työntekijöitä jotka kertovat nuorempana polttaneensa ihon useamman kerran kesässä, jo vuosien ajan. Seuraus usein poltetusta nahasta voi olla, että iho vanhenee ennenaikaisesti, muuttuu kuivaksi ja karheaksi. Värimuutokset ovat myös yleisiä. UV-säteet aiheuttavat myös silmäsairauksia, joten aurinkolasit myös alas vintiltä, jos ei työnantaja kustanna.

Lämmintä kesää!

Lauri Haikola

Työehtotoimitsija